System4 - Hiustenlähtö ja kaljuuntuminen

Hiustenlähtö ja kaljuuntuminen on usein hoidettavissa

Hiustenlähtöön ja kaljuuntumiseen saattaa olla monia eri syitä. Siksi niitä voidaan myös hoitaa monin eri tavoin. Miesten ja naisten hiustenlähdön ja kaljuuntumisen syyt eroavat toisistaan, mutta esimerkiksi stressi, ikääntyminen ja perintötekijät ovat yleisiä syitä hiustenlähtöön molemmilla sukupuolilla.

Naisten hiustenlähdön taustalla voi lisäksi olla esimerkiksi raskaus tai hormonaalinen ehkäisy. Miehillä yleisin syy hiustenlähtöön on perinnöllinen. Kaljuuntuminen tai tukan harveneminen voi osalla miehistä alkaa jo parikymppisenä. Lähes kaikkia hiustenlähdön syitä voidaan jotenkin hoitaa.

Jos huomaat itselläsi poikkeuksellista hiustenlähtöä, kannattaa syy selvittää ajoissa. Näin vaivaa päästään hoitamaan nopeasti ja siihen pystytään todennäköisemmin vaikuttamaan. Tämä on tärkeää, sillä jos hiustupet kuolevat hiustenlähdön yhteydessä, ei uusia hiuksia ole enää hoidoilla mahdollista saada kasvamaan kaljuuntuneille alueille.

Miten hiukset kasvavat?

Ihmisellä on 100 000 – 250 000 hiusta ja hiukset kasvavat sykleissä. Lapsilla hiuksen kasvamisen syklin pituus voi olla jopa kahdeksan vuotta, mutta iän myötä sykli nopeutuu. Myöhäisessä keski-iässä sykli saattaa olla lyhimmillään enää puoli vuotta. Syklin pituuden lyheneminen vaikuttaa myös hiusten maksimipituuteen eli siihen kuinka pitkät hiukset on ylipäänsä mahdollista kasvattaa.

Hiusten elinkaaren ensimmäistä vaihetta kutsutaan kasvuvaiheeksi (anageeni). Tällöin hius kasvaa noin 0,3-0,5 millimetriä päivässä. Kasvuvaihetta seuraavan lepovaiheen (telogeeni) aikana hiuksen kasvu loppuu ja hius irtoaa.

Normaalitilanteessa ihmisellä on ympäri päätä kasvunsa eri vaiheessa olevia hiuksia. Näin hiuksia irtoaa koko ajan tasaisesti eri puolilta päätä.

Tukistuskoe auttaa selvittämään onko hiustenlähtö normaalia

Koska hiukset ovat jatkuvasti eri vaiheissa elinkaartaan, meiltä kaikilta irtoaa hiuksia päivittäin. Aikuiselta irtoaa päivässä noin 50-100 hiusta. Hiustenpesun yhteydessä hiuksia saattaa kerralla irrota vielä reilusti enemmän. Määrää saattaa tuntua huolestuttavalta, etenkin jos on kovin pitkät hiukset.

Hiustenlähdöstä ei kuitenkaan ole syytä huolestua, ellei se ole normaalia runsaampaa tai aiheuta päänahkaan selkeitä kaljuja laikkuja. Koska hiuksia irtoaa päivittäin, on usein vaikea hahmottaa, milloin hiuksia sitten irtoaa epätavallisen paljon.

Jos epäilet, että kärsit poikkeavasta hiustenlähdöstä, voit selvittää asiaa kotona yksinkertaisella tukistuskokeella.

Ota pieni tukko hiuksia peukalon ja etusormen väliin ja tukista kevyesti. Hiuksia irtoaa normaalisti 0-3 kerrallaan. Koska poikkeava hiustenlähtö ei yleensä ole tasaista päänahan kaikissa kohdissa, tee koe erikseen ainakin ohimolla, otsalla, päälaella ja takaraivolla. Jos yhdestä kohdasta irtoaa kerrallaan yli viisi hiusta, kannattaa tilannetta seurata ja tutkia tarkemmin.

Keinoja hiustenlähdön ehkäisyyn

Hiustenlähtöä voidaan hoitaa ja ehkäistä monin eri tavoin. Oikean keinon valitsemiseen vaikuttaa syy hiustenlähdön taustalla.

Hiustenlähtöä hillitsevät shampoot, hoitoaineet ja seerumit kuorivat hiuspohjaa epäpuhtauksista ja hilseestä. Hoitavat tuotteet myös poistavat bakteereita, jotka häiritsevät hiustupen toimintaa. Lisäksi ne saattavat elvyttää pään pintaverenkiertoa.

Ravintolisien avulla voit varmistaa, että saat kaikki hiusten kasvuun tarvittavat ravinteet. Hiusten kannalta on oleellista ennen kaikkea riittävä proteiinin saanti, mutta myös esimerkiksi seleenin tai b12-vitamiinin puute saattaa vaikuttaa hiusten kuntoon ja kasvuun. Niiden lisäksi hiukset tarvitsevat esimerkiksi rautaa, sinkkiä, d-vitamiinia, biotiinia ja seleeniä ja muita b-vitamiineja sekä monia muita kehon normaalistikin tarvitsemia vitamiineja ja ravintoaineita.

Hiusten kasvunopeus on pääasiassa geneettinen ominaisuus, joten hiusten kasvunopeuteen on vaikea vaikuttaa. Esimerkiksi erilaiset ravintoaineet eivät varsinaisesti nopeuta hiustenkasvua. Erilaisten ravinteiden puute saattaa kuitenkin vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti hius kasvaa, joten usein yksipuolinen ruokavalio näkyy hiuksissa. Muista siis myös hiustesi vuoksi pitää huolta monipuolisesta ravinnosta ja riittävästä ravintoaineiden ja vitamiinin saannista. 

Jos hiustenlähtö on voimakasta ja pitkäkestoista, kannattaa käydä ihotautilääkärillä. Näin saat selville hiustenlähdön syyn ja parhaat ohjeet tilanteen hoitamiseen.

Naisten perinnöllinen hiustenlähtö ja kaljuuntuminen

Miesten ja naisten perinnöllinen hiustenlähtö on monella tavalla samanlaista. Kaljuuntumisen mekanismit kuitenkin poikkeavat toisistaan. Koska naishormoni estrogeeni suojaa hiustenlähdöltä, perinnöllinen kaljuuntuminen etenee naisilla yleensä hitaammin ja on harvinaisempaa kuin miehillä.

Perinnöllinen hiustenlähtö on naisilla usein kyseessä, jos hiukset alkavat harventua tasaisesti ohimolta ja päälaelta. Naisten kohdalla alueet eivät yleensä kaljuunnu kokonaan ja vielä harvinaisempaa on, että perinnöllinen hiustenlähtö johtaa täydelliseen kaljuuntumiseen.

Koska naisilla hiuksia lähtee tasaisemmin kuin miehillä, tilanteeseen havahdutaan usein vasta kun kaljuuntuminen on ehtinyt jatkua pitkään ja tukka on reilusti harventunut.

Perinnöllistä kaljuuntumista kannattaa kuitenkin tarkkailla, sillä mitä aiemmin kaljuuntumisen hoito päästään aloittamaan, sitä todennäköisemmin se vaikuttaa. Kaljuuntumisen hoidossa tärkeää on päänahan tiheä pesu, joka vähentää päänahan mikrobien määrää. Ketokonatsolia sisältävät tai muut hilseshampoot saattavat olla hyödyllisiä.

Hiustenpesun ohella kaljuuntumisen itsehoitona voi kokeilla apteekista saatavaa päänahkaan annosteltavaa minoksidiilia. Tarvittaessa lääkäri voi määrätä naisten hiustenlähdön hillitsemiseksi ja kaljuuntumiseen ehkäisemiseksi estrogeenitasoa nostavia anti-androgeenisia lääkkeitä, kuten yhdistelmähormoneita tai spironolaktonia.

Miesten perinnöllinen hiustenlähtö ja kaljuuntuminen

Miesten perinnöllinen kaljuuntuminen eli perinnöllinen miestyyppinen hiustenlähtö on miehillä yleisin syy kaljuuntumiseen. Tätä kutsutaan myös androgeneettiseksi kaljuuntumiseksi sillä sen taustalla tärkeässä osassa ovat mieshormonit eli androgeenit.

Miestyyppinen kaljuuntuminen alkaa päälaen ja ohimoiden alueelta. Samalla miehen otsan hiusraja usein nousee. Miesten hiustenlähtö alkaa usein aiemmin kuin naisilla ja johtaa osalla miehistä alueiden täydelliseen kaljuuntumiseen.

Paras miestyyppisen perinnöllisen kaljuuntumisen hoito on päänahan säännöllinen ja tiheä, jopa päivittäinen pesu. Ketokonatsolia sisältävät tai muut hilseshampoot kerran tai kaksi viikossa saattavat auttaa. Hiusten tiheän pesemisen salaisuus on, että se pitää päänahan mikrobimäärän matalana. 

Myös miehillä apteekista ilman reseptiä saatava minoksidiili voi vähentää hiustenlähtöä tai jopa kasvattaa uusia hiuksia. Jos hiustenlähtö on runsasta, voi lääkärin kautta saada kaljuuntumisen hoitoon myös suun kautta otettavia valmisteita.

Akuutti telogeeninen hiustenlähtö on seurausta elimistön stressitilasta

Telogeenisessä hiustenlähdössä osa päänahan karvatupista viettää normaalia pidempää lepovaihetta, mutta niiden toiminta ei lopu kokonaan.

Akuutti telogeeninen hiustenlähtö seuraa yleensä elimistön poikkeuksellisesta stressitilasta. Stressitilan seurauksena karvatupet siirtyvät lepovaiheeseen ennenaikaisesta. Stressitilan voi aiheuttaa esimerkiksi synnytys, voimakas laihdutuskuuri, keuhkokuume tai jokin muu voimakas infektio.

Telogeeninen hiustenlähtö saattaa aiheuttaa hiusten äkillisen irtoilun heti stressitilan alettua, mutta se voi saada hiukset lähtemään jopa kuukausien viiveellä. Siksi telogeenistä hiustenlähtöä on usein vaikea yhdistää elimistölle aiheutuneeseen stressitilaan.

Telogeeniseen hiustenlähtöön ei ole olemassa täsmähoitoa, mutta apua voi olla esimerkiksi suun kautta otettavista lisäravinteista. Ne sisältävät hiusten hyvinvointiin vaikuttavia ravinteita, joiden käyttö voi saada hiukset parempaan kuntoon. Yleensä hiusten kasvu palautuu normaaliksi ja hiukset alkavat kasvaa takaisin noin puolen vuoden kuluttua.

Pälvikalju alkaa usein äkillisesti

Alopecia areata eli pälvikalju on autoimmuunisairaus, jonka aiheuttajaa ei tarkasti tunneta. Pälvikaljusta kärsivän elimistö hylkii omia karvojaan, ja hiukset irtoavat juurineen. Päänahan iho on kuitenkin terve. Pälvikalju alkaa yleensä äkillisesti ja sen taudinkuva on arvaamaton.

Pälvikaljua on kolme erilaista muotoa, niistä yleisin on alopecia areata, jossa hiuksia lähtee hajanaisesti. Alopecia areatan alussa hiuksiin ilmestyy yksi tai useampi pyöreähkö kalju alue. Näiden alueiden läpimitta on muutamista milleistä muutamiin sentteihin. Kaljuuntuva kohta saattaa kutista, kihelmöidä tai olla tunnoton.

Pälvet alkavat yleensä muutamassa kuukaudessa vähitellen parantua, mutta uusia kaljuja kohtia voi kuitenkin ilmestyä eri kohtiin. Monet kärsivät pälvikaljusta ajoittain.

Taudin harvinaisempia muotoja ovat alopecia totalis, jossa lähtevät kaikki hiukset sekä alocepia universalis, jossa hiusten lisäksi katoaa myös kaikki muu ihokarvoitus. Sairaus ei ole perinnöllinen eikä mikään sen muoto välttämättä ole pysyvä – on mahdollista, että hiukset ja ihokarvat kasvavat myöhemmin takaisin.

Kun hiukset irtoavat pälvikaljumaisesti ensimmäisen kerran, kannattaa alopecia areata -diagnoosi tarkistaa lääkärissä. Pälvikaljuun ei ole hoitoa. Tarvittaessa lääkäri voi kuitenkin määrätä esimerkiksi vahvaa kortisoniliuosta, jolla voidaan yrittää nopeuttaa hiusten kasvua. Myös hiusten kasvua tukevat itsehoitolääkkeet voivat nopeuttaa hiusten kasvua. 

Ikääntymisen aiheuttama hiusten oheneminen ja harveneminen

Ikääntyessä etenkin naiset kärsivät usein hiusten ohenemisesta. Hiukset harvenevat ja ohenevat, vaikka kyseessä ei olisi varsinainen hiustenlähtö. 

Ikääntyvillä naisilla hiuksen läpimitan pieneneminen ohentaa hiuksia usein enemmän kuin varsinainen hiustenlähtö. Estrogeenin väheneminen nimittäin aiheuttaa naisilla hiusten kasvun hidastumista ja hiusten rakenteellisia muutoksia, joiden vuoksi hiukset harvenevat ja ohenevat. 

Iän aiheuttama hiusten oheneminen on pääosin perinnöllistä, eikä sitä juuri pysty estämään. Perimän suuresta vaikutuksesta huolimatta hiusten kuntoon kannattaa kiinnittää huomiota ja hoitaa niitä hyvin sekä varmistaa hiuksille tärkeiden ravintoaineiden taja vitamiinien saanti. 

Erilaiset sairaudet syynä hiustenlähtöön

Erilaiset hiuspohjan eli päänahan sairaudet voivat lyhentää hiusten kasvuvaihetta ja heikentää hiuksia. Tällaisia sairauksia ovat esimerkiksi atooppinen ekseema ja tali-ihottuma. Esimerkiksi tali-ihottuma on hyvin yleinen ja sen aiheuttamasta hilseilystä kärsii jopa 15-20% väestöstä. Päänahan tali-ihottumaa voi itsehoitaa glyserolia sisältävällä desinfektioliuoksella. 

Silsa saa hiukset katkeamaan ja karvatuppitulehdusta aiheuttavat sairaudet harventavat hiuksia. Valepälvikalju puolestaan aiheuttaa läiskittäistä, mutta pysyvää kaljuuntumista.

Hiustenlähtöä voivat hiuspohjan sairauksien lisäksi aiheuttaa myös muut sairaudet kuten diabetes, anemia, keliakia ja bakteeri- tai sieni-infektiot.

Hiuspohjan sairaudet sekä muut hiustenlähtöä aiheuttavat sairaudet oireilevat kuitenkin lähes aina myös muilla tavoin. Näistä johtuvaan hiustenlähtöön auttaa vain itse sairauden hoitaminen. 

Jos sinulla on hiustenlähdön lisäksi muita päänahan oireita tai epäilet että taustalla on jokin sairaus, on syytä hakeutua lääkäriin. 

Milloin lääkäriin hiustenlähdön vuoksi?

Hiustenlähdön ja kaljuuntumisen vuoksi lääkäriin kannattaa hakeutua ainakin seuraavissa tilanteissa: 

• hiustenlähtö pitkittyy
• hiuspohjaan muodostuu kaljuja alueita
• epäilet taustalla sairautta
• sinulla on myös muita hiuspohjan oireita
• hiustenlähtö etenee hyvin nopeasti
• tilanne haittaa päivittäistä elämääsi